Yleisradio jakoi tänään melko hyvän ja havainnollisen videon autoliikenteen geometrian perusongelmasta eli siitä, miten autoilu vie ihan rutosti tilaa jokaista matkustajaa kohden. Ylen laskuissa Länsiväylän Helsingin-päässä karkeasti 4/5 autoista kuljetti ainoastaan omaa kuljettajaansa aamuruuhkassa. Videon grafiikalla havainnollistetaan, miten autojen täyttöasteen kasvattaminen säätäisi rutkasti tilaa.

Video siis selittää ja näyttää melko arkisen ongelman mittakaavan varsin hyvin, mutta jättää loppupäätelmät käytännössä tyystin tekemättä. Video päättyy, oikeastaan lässähtää, umpitylsään #yksiautovähemmän-hashtagiin. Että mitäpä jos espoolainen tulisitkin huomenna työkaverin kyydillä. Jee!

Nykyinen automäärä Länsiväylän päässä ei kuitenkaan johdu siitä, että espoolaiset piruuttaan päättävät ajella autoilla moottoritien tukkoon ruuhka-aikana, vaan yksinkertaisesti siitä, että se on heidän paras, ja usein ainoa, vaihtoehtonsa. Se taas johtuu puolestaan tehdystä politiikasta, tarkemmin kaupunkisuunnittelusta.

Koko pääkaupunkiseutu on ihan hajalleen kaikenlaisiin puskiin ja metsiköihin rakennettu rykelmä lähiöitä ja omakotitaloja tiiviin, mutta pikkiriikkisen kantakaupungin ympärillä. Väestötiheys huitelee jossain Euroopan pohjalukemissa. Ei tarvitse olla diplomi-insinööri ymmärtääkseen, että kun joukkoja ei ole, ei ole edellytyksiä joukkoliikenteellekään.

Liikkuminen seudulla perustuu siis väistämättä autoiluun, jota tuetaan keskustaan asti tulevilla ilmaisilla moottoriteillä. Joukkoliikenteellä kuskataan ne, joilla ei ole autoon varaa ja avitetaan ruuhkaisimpia kohtia järjestelmässä.

Tämän seurauksena Helsingin seudun liikenteen eli HSL:n suunnitteluohje linjaa tällä hetkellä, että  jopa ruuhka-aikoina matkustajille pyritään tarjoamaan lähtökohtaisesti vain melko ikävää turskaa lapaan:

Joukkoliikenteen ajoaika saa ruuhka-aikoina mahdollisine vaihtoineen olla korkeintaan kaksinkertainen vastaavan
henkilöautomatkaan verrattuna ohjeessa määritetyillä yhteysväleillä.

Jos työssäkäyvän espoolaisen bruttotuntipalkka on 20 euroa tunnissa ja työmatkan matka-aika autolla suuntaansa 30 minuuttia, tarkoittaa vaihto omasta autosta joukkoliikenteeseen helposti 20 euron edestä menetettyä vapaa-aikaa päivässä.

Olisikin siis loogista puhua järkevämmän kaupunkisuunnittelun puolesta eikä vedota espoolaisten altruismiin.

Jälkikirjoitus. Koska tekstin kantavia teemoja ovat Espoo sekä liikennesuunnittelu, ei länsimetroa voi jättää mainitsematta. Espooseen kaivetaan nyt siis uskomattomalla menestyksellä tunnelia, joka vähentää Espoon joukkoliikenteen palvelutasoa entisestään. Nykyisten suorien bussien sijaan joukkoliikenteeseen alistuvat saavat talsia pitkiä vaihtomatkoja ja odotella useampia kulkuvälineitä.

Sen seurauksena Länsiväylälle vapautuu kuitenkin runsaasti tilaa, kun bussikaistoja ei enää tarvita. Mahtuu sitten niitä autoja sinne lisää.

Että tervetuloa vaan 1960-luvulle.